keskiviikko 3. marraskuuta 2010
Prix Femina for Oksanen, Prix Virilo for Despentes
"Le prix «Trop Virilo», qui récompense «la plus vivace poussée de testostérone littéraire de l’année», a été attribué ce mardi à Virginie Despentes pour son roman Apocalypse Bébé (Grasset), a annoncé le jury."
So tells a literary news in the newspaper Libération.
Despentes got the "trop viril" prize because, after the jury, she shows how for becoming totally woman one must use viril codes of a man. Jury says, that Despentes «jusqu’à sa fin explosive, tend à prouver que le seul moyen pour devenir pleinement femme, c’est d’emprunter les codes virils du mâle».
go the article of Libération
Despentes interview in English
maanantai 1. marraskuuta 2010
Shimmers in the sky, or in the family album
Boudoir philosopher Ultra B. has been lately thinking if she should change her real name; if that would be a possibility to get away from the heavy past of an awful criminal.
The most obvious is that Ultra would take an earlier name of her family history, today wholly unknown. But this name cannot be announced because the whole idea would be to get the habitus of incognito.
Yesterday night in the boudoir's sauna department Ultra was joking and suggested for her man to take a name of Eros Caramello and Ultra would be Carmina, Carmen or Karma Caramello.
Dr. Eros Caramello liked the idea very much.
sunnuntai 11. huhtikuuta 2010
Näkyvissä: lisääntyvää punaisuutta
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
Makeaa ja viatonta, tai pettävän viatonta
Mitä eroa on designilla, leluilla ja leivoksilla? Ei välttämättä mitään. Trompe l’œil –perinteen uusin ja infantiilein saavutus löytyy leivosateljeesta.
Selaan pahaa aavistamatta ranskalaista sisustuslehteä ja törmään herkullisiin kuviin, joiden luulen esittävän designputiikkia (kaksi alinta kuvaa; Maison Française Février-Mars 2010). Tuosta vaaleanpunaisesta liikkeestä saattaisi löytyä seuraa Bad girl basics –varusteistolle, eli vaaleanpunaisesta vaahtomuovista vatkatuille, alati kuohkeille mansikkaleivoksille.
Mutta ei, eivät ne olekaan pelkkää katsottavaa tai kosketeltavaa designia niin kuin kuvittelen vielä avatessani putiikin nettisivut. (Boudoir Ultra Rougen nimikkoleivoksessa on muuten oleellista kosketusaisti eli sokerihuurteisen vaahtomuovin puristelu).
Pariisi, tai Ranska ylipäätään, on siitä upea paikka, että joka alalta löytyy esteettistä hienostusta, loputonta kehittelyä. Yksi pieni esimerkki on Chez Bogato. Se on Anaïs Olmerin, entisen taiteellisen johtajan eli AD:n luoma liike ja ateljee. Vaaleanpunaiset seinät, jäätelövärejä: paikka tuotteineen ei vain näytä huippuunsa viimeistellyltä vaan myös suoraan sanoen lapselliselta.
Lampaan tai ampiaisen muotoisia leivonnaisia, Edition Speciale –kakku, jota peittää koko joukko marsipaanikirjoja ja lehtiä, lapsille ja aikuisille järjestettäviä leipomis-ateljeita, lääkärinlaukku ja kuumemittari marsipaanikakkuna.
Bambi-harrastajalle löytyy kärpässienen ja bambin tähdittämä kuppikakku eli cup cake. Mitä muuta olento pahassa maailmassa kaipaakaan kuin viattoman lumoavaa bambi-estetiikkaa. Lukuisien taidebambien joukkoon - suomalaisista bambitaiteilijoista mainittakoon Eeva-Leena Eklund ja Katja Tukiainen - mahtuu myös yksinäinen pariisilainen marsipaanieläin.
Ja lopuksi tähän yhteyteen sopiva, tietääkseni pariisilaista alkuperää oleva, sananparsi:
Moni bambi on päältä viaton, mutta sisältä silkkaa namia.
Bambien sisäinen elämä on näet, haavoitetuksi tulemisesta huolimatta, kauneudestaan ja makeudestaan kuulu.
lauantai 20. helmikuuta 2010
Kaksi hahmotelmaa huulipunasohvalle
Tänään istahdin Salvador Dalin sohvalle ja otin esille Yves Saint Laurentin Rouge Volupté -huulipunan sävyt 8 ja 19.
Meditoin vaaleanpunaisen syvintä olemusta.
Numero 8 on muuten nimeltään Fetish Pink ja numero 19 Frivolous Pink. Tieto tuottaa tuskaa, sillä netistä esiin nousee tieto, että vieläkin lähemmäs vaaleanpunaisen ydintä pääsee sävy Lingerie Pink.
Dalin sohva on mukailu Mae Westin huulista. Jos olisin Damiella Hirst, eli markkinatalouden miellyttämiseen pyrkivä tähtioppilas, tekisin ehkä huulipunasohvan, jossa 8601 YSL-huulipunaa törröttää Dalin silkkisohvasta. Onhan se lähes yhtä innovatiivista, kuin pakata lääkkeitä kaappiin tai eläimiä formaldehydiin. Tai kertoo ainakin ajastamme.
Jos minulla olisi yhtä iso ego kuin Damien Hirstillä, en siis ehkä olisi ruvennut päällystämään pääkalloa timanteilla (joita oli siis täydet 8601 kappaletta, painoltaan 1106,18 karaattia). Hirstin teoksen nimi on For the Love of God, mutta timanttipröystäily on kolkko esitys jumalten rakkaudesta. Olisin valinnut aistillisemman vaihtoehdon ja tuhrannut sohvan päälle kymmenen senttimetrin kerroksen Yves Saint Laurentin Rouge Voluptén sävyä numero 19.
Vaikka sofistikoitunut budoaariesteetikko yleensä kiertää Louis Vuittonit kaukaa, kuvan sohva-aiheinen ylellisyystuote on tarpeeksi b-tyylinen tullakseen hyväksytyksi huonon maun valioita käsittelevään albumiimme.
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Vuosikymmenen alkusanat
Vuosikymmenen alussa on syytä olla juhlallinen ja pönäkän arvovaltainan.
Tulee edetä ajasta ikuisuuteen, rajallisesta rajattomaan. Tai edes toisinpäin.
Budoaariesteettisen vuosikymmenen alkusanoista vastaa bgb-tuotteiden taustafilosofina toimiva Mae West:
“So many men... so little time.”
Tai:
"I generally avoid temptation unless I can't resist it."
Budoaariesteettiset tuotteet, kuten kettingissä roikkuva jäätelötötterö, viittavat ajan rajallisuuteen.
Mutta myös makeuteen vailla rajoja.
sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Bad Girl Bags
Suoraan Pariisista!
Boudoir Ultra Rougen uusi tuotesarja Bad Girl Basics lanseerattiin Rööperin Taidesalongin Jouluksi kotiin –näyttelyssä (15.12.2009-10.01.2010).
Valittaen todettakoon, että pääosuus, Bad Girl Bag –paljettilaukut, myytiin loppuun jo muutaman ensimmäisen päivän aikana, eli jo ennen kuin tieto muotiuutuudesta ehti kulmille.
Muuta tarvikkeistoa (parfyymipulloja, teepaitoja, koruja, sulkia ynnä muuta budoaarielämässä välttämätöntä) saattaa vielä olla taidesalongissa tarjolla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)